lähivalinnan erikoistarjous osui silmään iski päähän

upposi nikamien väliin kuin laitumelta kesken märehdinnän

reväistyn lehmän mylväisy

ryntäsin valintaan

tässä minä ryntään

sen huomaa polvesta

se ei ole enää siinä missä on

se tekee jo seuraavaa eikä ehdi muistella ihmetellä

ovella vastaan tuleva sanoo moi,

se oli Jukka, että pelkkä moi ja menoks, se oli sentään Jukka

vei omaa erikoistarjoustaan, tuttu tunne:

olen monesti tullut tänne tietyin aikein

ja lähtenyt ihan eri asioiden kanssa pois

tiesin tämän, joudun palaamaan, mutta että näin kauas

että käy kuten nyt, olen tullut Kirgisiaan

tyttö ojentaa minulle pakettia

vesilintujen keveyttä aalloilla

sammaleiden yksijalkaista ryhtiä

suurin kunnia hänelle että ottaisin vain vastaan

enkä muuta osaa kuin ärsyyntyä hänestä

kuin kahdesta vesiskootterista jotka hurauttavat eri puolilta suotuvenettäni

eivätkö ne näe!

minä kuitenkin yritän kuljettaa mukanani laitumensa menettänyttä lehmää!

en vain muuta osaa

ärsyyntyä

hän tarjoaa jotain valmista pakettia

minun lähivalintavegaaniuteni

hänen koko elämänsä kunniansa hymynsä

en minä valinnut häntä kirgiisiksi

hän on kirgiisi

tämä pitkä hetki

annan paidan kuivua päälleni

lehmän olen jättänyt puolittain luontoon, pientareelle

mutta se palaa, elää lypsämättä ruokkimatta

kun makaan hiljaa veneen pohjalla

odotan että vatsa rauhoittuu

kissa tulee luodolta auliisti veneeseen, lehmäkö sen houkutteli

voi osaisipa aina itse valita sen kiertotien, sen parhaimman

(ota lehmä pitämään perää!)

ajelehdimme, sanaton sopimuksemme: kunnes tulee vastaan tukko ruohoa

meistä minä se olen joka tunnustan: tarvitsemme toisiamme

meistä minä olen se joka kiirehdin luomaan lausahdukselle merkityksen

olen kaksin tytön kanssa maailmassa

ehkä tämä sittenkin on oikea lähivalinta

täällä kaikki äänet kuuluvat laivoista

ja täällä kaikki äänet kuuluvat puista

hiljaisuus

jokaiseen kirjoitukseen olisi tultava puun rungon nousu

jokaiseen jokaisen rungon nousu erikseen ja erityisesti

kasvua päin, voittava vaahtera!

koetan tehdä niin sillä

edelleen me imetään heinästä

    vaahtera, alta kammeten, tyhjää täyttäen

    leipä, paketoitu hymyillen, ojennettu kämmenillä

kokka osuu ruohotuppaaseen

kävelen kotiin

patsas, auringosta lämmennyt, kannan sitä sisälle sylissäni

se liikahtelee kuin lapsi unestaan

Suoraan vihkosta blogiin, täytyy paranoida sitten myöhemmin ehommaksi jos jatkaa käyttäytymistä päässäni, esittänen livenä tänään, mikäli puntit pysyilee pystyssä.

minä räkäni kuoret
                                       horjahtama
                                     vääntymä
                                  sulahtama

sitten näen rantakalliossa taivaan sinistä
                                                                      näen
                                  muurahaisen painon
kaikki on hetken mitassa lujuudessa
katselen kuinka sellainen ylevyys kiipeää minuun
hikoan
hilseilen
häviän          minä        lötkööntymä
                                            hiutuma
                                               haihtuma

olen jo kauan sukinut kaikkea pois
                 pitäisi luottaa tuuleen
puhuu ihollani hiljaa
pauhaa

minä            kiemurtamus
                         rientääntymys
                                täräyttymys
 tyys   tyys rytmiä rikon olen jo kauan sukinut
kaiken pois
otteen ottamatta

minä   liukenema
              litteytymä
                läjääntymä

     muurahainen kävelee kotiinsa kiven sisään
      se selventää
paljon asioita
 

Mut elämä kulkee ja niin myös shaibakin. Keep goin.
Pariisin metrokäytävien portaikoissa kokonaisen vuorokauden tallojia väistellyt jäärä pääsi
päivänvaloon ja suoraan kyyhkysen nokkaan.
Äläkä väsy vaikka se on ympyrä.
Ja mennään, alamäki kaunis, polvet kestää.
Kuinka kaukaa on palattava. 
A circle and another circle and another and another... 
… and one circle more and maybe another one is a ball.
Muutama rinki huussin ympäri, on olemassaolo, matka,
mitat vakioiset, yks Vitruviuksen mies
kehottaa jokaista tanssiin.

Jos kerkeen Kiiski open micin loppuhuminoihin illalla, vois vetää tään. Ehtimisestäni en ole yhtään varma, mut pitkästä aikaa sain kyhättyä jotain runonmuotoista.

jukkamainen moi kaikille

kaikki jukan tuntee hei

kaikki tuntee paholaisen

kukistin paholaisen

luulin, ei sitä ole, ei ole sitä, luojaa

kuulkaa: kukistin pahalaisen

minä uskon hyvän luojaan, hyväläiseen

vien hirveä korvasta mereen

ei se tiedä täällä paikkaansa

tämä askelten rytmi, jukalta

unijukka urbano unilukkari

tulkaa minun jalkoihini aaltoilemaan,

kun päästän korvasta irti

vasa se on, vasa vasta

me voimme paiskautua mihin vaan,

ensin ajattelin että kaikista mahdollisuuksista

ihminen, tarhatuin olento, tahraaja

hirvi kuule, sitä pitää vain luottaa

pitää uskoa hyväläiseen

jukkamainen moi

kaikille

Huhtikuussa open miciin lähtiessä sepitin nopeesti tämmösen, koetin vetää sen siellä jotensakin vauhkosti. Nyt huvittaa testailla tätä lukukomemukseks jaettuna.

se voi olla seinä

se voi olla kallio

se voi murentuu

se voi eikä tarvi ees sataa

se voi näkyy vaikka menis minne vaan

se voi saatana loistaa

se voi olla koiran naamassa arpi

ja mittarinpohjalukema

se voi olla ukin auton takapenkillä

se voi olla levähdyspaikan ojaan heitetty

se voi niksahtaa

se voi pamahtaa

se voi sanoo vittu

se voi tulla päin silmiä

    syödä sut ja mitata sun leipäläpes

se voi maistaa vaan ja eiku helvettiin

se voi itkee piruuttaan se voi kirjottaa sun nimes seinään

se voi kivittää sun äitis fillarii

se voit olla sinä

se voi maistuu vitun pahalta

se voi vaan leikkii sun kustannuksellas

se voi väittää että se mitä sä söit on makkara

se voi väittää että se makkara on sun äitis

se voi väittää että sun äitiis pidettiin läävässä

se voi väittää mä haisen siltä läävältä

se voi olla

mä sanoin jo se voi olla

se voi olla

se voi tulla

                   poika joka lähtee väärään suuntaan

                äiti joka törmää risteyksessä x

                eno jonka vene     eno

                  jonka pitkä ruuhi varjona liukuu

       mies jonka hiukset nousee jonka hiukset

        tyttö joka hyökynä tulee joka menee ja

     harmi joka maahan istutetaan

    harmi joka tulee makuna suuhun joka tulee joka menee

soolo joka puhuu

suulla suurimmalla joka sormin

       mies joka näkee naisen mies joka mykistyy

            joka heiluttaa hiustensa helttaa kaikkiin suuntiin

       mies joka on oppinut opin otetaan haitat pois

      vesi joka valelee pari joka kävelee

     nainen jonka ympärillä kasvaa maasta

   tie joka yhtyy

   minä joka tulen mukaan

tie joka lähtee väärään suuntaan joka reitti joka kutsuu

                                    tiet jotka yhtyy

              hätä joka menee soolo joka tulee

             kuoro joka jalkojaan huljuttelee

            yhtye joka yhteen kuuluu ranta joka kastelee

               soolo jolla voima                  voima jolla tie

                                  joka hyökynä tulee    tie jolla tyttö

oksalla jollaisella tuollaisella apina

oksalla jonka alla kiinalainen

tieto joka näkyy

tie joka näkymättömissä

                                                  poika joka lähtee

on rakennettu

yhtä samaa taloa

talo kaikille tai yhdelle        yhdelle ja kaikille

isä tekee poika tekee      kumpi sitten olenkin

kumpikaan ei nähnyt                     kun se alkoi

kumpikaan      ei näe sen loppuvan (perhonen)

faarao vain lipuu aurinkoon (nokkosperhonen)

öisin kun on hiljaista hyvin pieni kärpänen

ruokailee ja uinailee sieraimessani        öisin

on hiljaista emme ehkä vielä nuku, hyvin pieni

hyvin kevyt, leijailee korvani lehdellä

hyrisee maisemamme                            niityn

                                                          nuokkuvaisen

ja sitten tuon kolmannen lohkareen omin käsin

huoneen keskelle, se on auringosta

lämmin eikä hiivu hetkeen

keitäs meitä täällä on? me? nimenhuuto,

on aikaista, tuttuja ei vielä,

seuraan muistijälkeä, haarautuvaa

silmut kaukaa tunkeva pullistus

syntymän aie (syntymään vie) kun lennän

lepatan kaikki ilma avoinna ympärilläni

olen herkku, kaunis kattaus:

keltaoranssi, kellanharmaa, musta,

saheroinen tummanharmaa, taivaansininen

ja keitäs muita, nimenhuuto:

kivi (hyvissä ajoin) paikalla

imenyt kylmää (sisäänhengitys)

lepatan ikkunalaudalle (uloshengitys)

tyttö ja poika, aamu kuin olisi heidän ympärillään

mutta on heidän välissään, pojalla silmät auki,

niin valmista kaikki: keltaoranssi,
kellanharmaa, musta, saheroinen tummanharmaa,

taivaansininen