jukkamainen moi kaikille
kaikki
jukan tuntee hei
kaikki
tuntee paholaisen
kukistin
paholaisen
luulin,
ei sitä ole, ei ole sitä, luojaa
kuulkaa:
kukistin pahalaisen
minä
uskon hyvän luojaan, hyväläiseen
vien
hirveä korvasta mereen
ei se
tiedä täällä paikkaansa
tämä
askelten rytmi, jukalta
unijukka
urbano unilukkari
tulkaa minun jalkoihini aaltoilemaan,
kun
päästän korvasta irti
vasa se
on, vasa vasta
me
voimme paiskautua mihin vaan,
ensin
ajattelin että kaikista mahdollisuuksista
ihminen,
tarhatuin olento, tahraaja
hirvi
kuule, sitä pitää vain luottaa
pitää
uskoa hyväläiseen
jukkamainen
moi
kaikille
Vau, hieno! Tykkään tän vastakkainasettelusta: pahalainen - hyväläinen, ihminen - eläin, vapaus - vankeus. Painavaa asiaa kevyen moikkauksen lomassa. Hitto, samaistun tohon hirveen. Pitää uskoa hyväläiseen. Kiitos tästä.
VastaaPoistaPiti tulla Kiiskiin mutta taas se jäi. Olen (e)rakko.
Kiitos, etenkin hirvi-sanoistasi. Ja Kiiski meni ohi multakin, niin kuin vähän ennustinkin. Mut kyl me sinne vielä päästään.
Poista