tiistai 3. syyskuuta 2013

sellainen jonka pitäisi lentää kävelee heinikossa heinää hennommin jaloin
edestakaisin hitaammin yhä edestakaisin
minäkin haluaisin siivota kaistaleen
paha sitten kun joutuu selälleen
selvästi sellainen syksy jota ei ole ennen ollut
läpikulku monesta kohtaa
olen vaahteroiden ja pihlajien tiloissa
hautausmaalle laskeutuu kaikkinaisuus vaikka se jo siellä on
kahden ison kiven välinen syvä ääni
ihmettelenkin joskus meitä
kaistaleeni
tämä tie on kyllä niin piirretty että astumalla todistan tunnustan
sitä kuinka kaiken pitäisi olla valmiina
kaistaleeni läheltä tietä uppoudun kerrostumiin
edestakaisin yhä hitaammin edestakaisin

2 kommenttia:

  1. Aivan ihana. Tuli kyyneleet silmiin kun tätä luin. Tuosta kaistaleen siivoamisesta tulee mieleen jonkinlainen sinuiksi tuleminen oman elämänsä kanssa. Olla "vaahteroiden ja pihlajien tiloissa" vs. "kahden ison kiven välinen syvä ääni" - hieno kontrasti. Ah, kaunis runo kerta kaikkiaan.

    VastaaPoista