ja
sitten kerrasta uudestisyntyy. hiljaisuudessa hennot helähdykset.
supikoiran päähän ei mahdu kuin häkistä läpi. väkisin
ängettävä riista-aidan lankaruudusta moottoritielle. ajaa sivuun.
aidan teki, itsensä telkesi. huhuilee kaltaistaan Riksun
automarketin käytävällä luomusherrypullot koukistetuissa käsissä,
Rosvo-Rudolfin saappain astelee päätyovesta Mustaan metsään.
pimeä laskeutuu katkennein hampain, asettuu kyljelleen, leikkii
kuollutta, tasaiseen molemmin puolin tietä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti