torstai 29. toukokuuta 2014

kala makaa rauhallisena laudalla


katsoo minua matkustaa poispäin 
olemme menossa samaan suuntaan samaa matkaa


yhtä rauhallisesti
kunpa jaksaisin yhtä kauan kuin kala
kaikki on analogiaa

maailman tärinöitä

kanavoin pidän painavaa kiveä lasia vasten,
  kiveä
tummempia vaaleampia alueita

tästä ei näe isompaa liikettä vaikka näkee isomman liikkeen
mä saan varoituksen sanaa
mut en lapsen uskoo

sanoo mulle en ole oppinut mitään

laskemme takit pulpeteille otamme suunnan katsomme kauas
lähdemme juoksuun

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti