katsoo minua matkustaa poispäin
olemme menossa samaan suuntaan samaa matkaa
yhtä rauhallisesti
kunpa
jaksaisin yhtä kauan kuin kala
kaikki
on analogiaa
maailman
tärinöitä
kanavoin pidän painavaa kiveä lasia vasten,
kiveä
tummempia
vaaleampia alueita
tästä
ei näe isompaa liikettä vaikka näkee isomman liikkeen
mä
saan varoituksen sanaa
mut en
lapsen uskoo
sanoo
mulle en ole oppinut mitään
laskemme
takit pulpeteille otamme suunnan katsomme kauas
lähdemme
juoksuun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti