muovia pyörivää vai kirjavaan peltiin pakotettu eläin
hei oikeasti!
narunvedon pitäisi vain antaa, pitäisi
heti tempaisusta
tipahtaa (teatteri erikseen teatteri
olkoon paneva
pohtimaan olkoon heittelevä puntarin pusseja
päästävä puhurin
pirunportista kilkutteleva rampin rajaan kumottuja
vaakakuppeja olkoon
ruokkiva tervattuja täitä)
oikeasti!
tässä jo joudutaan
suhtautumaan
(nykäistessä tunnen periksiantamisen
se tapahtuu minussa
enkä usko heti se tapahtuu
naru rojahtaa)
hyväksymään
(suhtautumaan) (olen joutuva)
vaikka en kuule
ammunnan laukauksia en tunne tunnetta tähtään
jonkun määräämiin
kohteisiin eikö se riitä
(filosofia
kyseenalaistakoon, fysiikka todistakoon! sen!)
olen peltiä
kotimatkalla värit kihoavat päähäni huudan sietämätöntä!
sietämätöntä!
kunnes olen
taas känninen lapsi
valitse tai hervahda
ihan sama
putoan puroon tai
minut heitetään hylätään en miellytä
luonnettani kesyttää
(huuhtoo) huuhtomisen luonne
olen oleva
tivolipalkinto kohdalleosujainen
mutta ei auta,
takaisin (joku on nostava)
pientareelle
pientareella
peltomaisemassa
perhosenleikki ja
ruohottunut silta
porkkanankastelupurkki,
vesimylly ruiskiva, yhtä kaikki
ja multa möyheä
mantu armainen ottaa huomaan, huolii seipäät
kaappaa miekat
luotikin vaan pömpsähtää ja tuoksuu iholla heinä
(syvimpään syliin
minut kahmaistaan
muistan olen
vetolelu)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti