peilistä katsovien heimopäälliköiden kokous saapuu
telttaan hyvää huomenta
päivän
motto: mikäs puulla kaatuessa
alan
taas ihmetellä päätyönäni
mikrokosmokseenhan
tie vie kun on tarkka tarkempi oikein tarkka
infrastruktuuri
tarvitaan, pönkäksi mallinnettu kehys mutta eläminen
maaten
oleillen puiden syiden joukossa lattiassa jos vaikka hetken mittaisen
hetken
alatko
ymmärtää
luen
paikallaanolon ja tärähtelyjen hienonhienoa rajamaata
jossa
aikaani paljonkin vietän
usein
pidän kädessäni sitä perunaa joka minulle annettu on
kiitos
henkilökunta
on erinomaista infrastruktuuri pelaa
puristelen
sitä silittelen jotain täällä vielä ymmärretään
multaa
joskus kenties siihen vaikka vain hajun takia
ja
minulla on valtavin etunoja mitä on keksitty
en
halua että se näkyy paitsi mikrokosmosmoksessa
seksisuhde
sairaanhoitajan kanssa
mikrokosmoksessa
rajapinnalla laajin viipyilevin hengittävin soluin
läsnä
ovat menneet hetket ja muut kliseet
ei ole
ollut aiemmin tällä tavalla aikaa vastaanottaa tulevaa eikä muita
kliseitä
mutta
lienen
vaivautunen
kysymään miten mieli syntyy soluista tulen rajamaalle vastaan
niin
hidastettu nykytys että hätäisempi ajattelee monta ajatusta pellon
laidassa
ellei
usva saa häntä valtoihinsa ja ihmetyksiin
minä
kiitän usvaa ja muita kliseitä
alusta
asti oli selvää että minulle oli annettu tämä matka
ja
käytin sen loistavasti hyödykseni haahuiluun
olen
kyydissä kaikki me olemme vammaisia meillä on mukavaa kohokohta on
se
kun Ate
sanoo ”kyllä mummo antaa”
pönkäksi
se mallinnettu kehys
löysin
viimein oikean äänensävyn kaikkeen
en
jaksa harmitella sitä etten puhu enää
naakat
ja kuu ovat juuri oikea ääni ja valo
kun on
täysin äänetön pimeä täydellistä
olin
varsan selässä ja minua pidettiin siinä vyötäisiltä
ketkä
pitivät ketkä eivät jäi häntä vähän epäselväksi
sen
otteen takia tavallaan on ja ei ole hevosen selässä
aivan
kuin nyt jääkaapin ovella jota kukaan ei avannut
tai
avasi ja suljettiin
tos on
se sun paita joka sun piti laittaa päälles
I know
every inch and curve of it
heimopäälliköt
ovat tehneet päätöksen
ei
laajennuta isompaan perspektiiviin
ajattelen
sitä
kuin
laiminlyötyä ystävää
mikäs
puulla kaatuessa